Uniapnea ja silmien kuivuminen 

Yleinen uniapnea-hoidon aiheuttama oire on kuivasilmäisyys. Useilla cpap-laitteen kanssa nukkuvilla haasteena on laitteesta tulevan ilmavirran puhaltaminen silmiin ja sitä myöten silmien kuivuminen. Tämä on ongelma varsinkin silloin, kun silmät ovat muutenkin kuivat ja/tai silmäluomet ei sulkeudu kunnolla nukkuessa. 

Mitä on kuivasilmäisyys?

Kyynelneste suojaa silmien etuosaa, sarveiskalvoa ja sidekalvoa. Kyynelneste muodostuu musiini-, vesi- ja lipidi- eli rasvakerroksesta. Pelkistäen kuivasilmäisyys johtuu joko kyynelnesteen liian vähäisestä veden ja/tai rasvan määrästä. Jos kyynelnesteessä ei ole tarpeeksi veden silmän pinnalle sitovaa rasvaa, vetinen kyynelneste pääsee haihtumaan nopeasti ja/tai valumaan pois silmän pinnalta. 

Kuivasilmäisyys on nykyään todella yleistä. Arvioiden mukaan jopa yli puolet väestöstä kärsii kuivista silmistä, varsinkin talvella, kun sisä- ja ulkotilojen ilmankosteus laskee todella alhaiseksi. Aiemmin kuivasilmäisyyttä pidettiin lähes ainoastaan vaihdevuodet ylittäneiden naisten vaivana, mutta nykyään kuivista silmistä kärsii kaikenikäiset, myös nuoret. 

Miksi silmät kuivuvat? 

Jos kehossa on liian vähän vettä, sitä ei riitä kyynelnesteeseen. Toisaalta, jos kehossa ei ole riittävästi hyviä rasvoja eikä sitä riitä kyynelnesteen rasvaa tuottaville rauhasille, silmät kuivuvat. Mikäli suurimman vastuun rasvan erittämisestä vastaaville meibomin rauhasille ei riitä riittävästi rasvaa, niiden tuotanto heikkenee. Kun rasvaa ei liiku riittävästi kanavia pitkin silmäluomien reunoille ja sitä myöden kyynelnesteeseen, kanavat tukkeutuvat rasvan kuivuessa välille. Tähän vaikuttaa merkittävästi myös räpytystiheyden väheneminen tarkkaa katselua vaativissa tehtävissä, esimerkiksi kännykkää tai muita näyttöjä tuijotettaessa. Näin ollen nykypäivänä todella tyypillinen, jatkuva ja pitkäkestoinen lähelle katsominen aiheuttaa kuivasilmäisyyttä. Kun jatkuvaan ruutujen tuijotteluun lisätään kuiva sisäilma ja/tai voimakas ilmastointi, niin silmät kuivuvat todella helposti, vaikka muuten silmät olisivatkin kunnossa. 

Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja reumasairaudet on tyypillisiä esimerkkejä yleissairauksista, jotka kuivattavat silmiä. Systeemilääkkeistä esimerkiksi aknen hoitoon tarkoitetut lääkkeet kuivattavat silmiä. 

Miltä silmien kuivuminen tuntuu? 

Silmien kuivuminen aiheuttaa kuivuuden tunnetta, kutinaa, kirvelyä, sidekalvojen punoitusta, vetistelyä, roskan tunnetta, näöntarkkuuden vaihtelua ja/tai kipua silmissä. Jatkuvasti punertavat ja turpeat luomireunat ovat useimmiten merkki kroonisesti tulehtuneista luomireunoista ja meibomin rauhasista, jotka aiheuttavat silmien kuivumista. 

Jos kuivasilmäisyyttä ei hoideta, riskinä on sarveiskalvon eroosio, haavaumat ja kasvanut riski silmätulehduksille. Oikein kuivat silmät alentavat jopa työkykyä, kun tärkein aisti, näkeminen ei voi hyvin. 

Miten kuivasilmäisyyttä tutkitaan? 

Kuivien silmien tutkimiseen ja hoitoon erikoistunut optometristi (laajemman silmäterveyden koulutuksen saanut optikko) on oikea ammattihenkilö tutkimaan ja hoitamaan kuivia silmiä. Luonnollisesti, jos silmissä on tulehdusta tai muuta vakavampaa, tarvitaan hoitoon mukaan silmätautien erikoislääkäri eli silmälääkäri. 

Kunnollisessa kuivasilmätutkimuksessa pyritään selvittämään kuivasilmäisyyden aiheuttajan syy ja määrittämään sille asianmukainen hoito. Kuivasilmäisyyttä tutkitaan perusteellisen tutkimuksen avulla, mihin kuuluu muun muassa kunnollinen oirekartoitus, mikroskopointi, fluoresiinivärjäys, luomireunojen tutkiminen, meibomin rauhasten ja kyynelfilmin kuvaaminen.  

Miten kuivia silmiä hoidetaan? 

Perinteinen tapa hoitaa kuivia silmiä on käyttää kostutustippoja. Ne kostuttavat silmänpinnan ja lievittävät oireita. Mutta ongelmana on tipan haihtuminen silmästä ja näin hoidon vaikutuksen loppuminen. Lisäksi kostutustipat hoitavat pääsääntöisesti vain oireita eivät oireiden aiheuttajaa.  

Kostutustippoja on monenlaisia, karkea jaottelu menee vetisistä rasvaisiin. Mitä rasvaisempi tippa, sitä pidempi vaikutusaika. Kun miettii, mikä kostutustippa sopisi itsehoitoon, kannattaa turvautua asiantuntevan optometristin tai farmaseutin osaamiseen ja keskustella asiantuntijan kanssa esiintyvistä oireista. Näin voidaan arvioida, mikä tippa sopisi kuhunkin tilanteeseen. Mutta, jos silmät ovat erittäin kuivat, eikä muuta hoitoa ole, kostutustippoja pitää käyttää todella usein, jopa kerran tunnissa.  

Kostutusgeelit ovat paksumpia kuin perinteiset tipat. Näin niiden vaikutusaikakin on pidempi. Mutta haasteena voi olla se, että näkö on geelin laittamisen jälkeen jonkin aikaa sameahko. Kostutusgeelit sopivat hyvin yökäyttöön kostuttamaan silmää yön aikana.  

A-vitamiinivoiteet hoitavat silmän pintaa ja luomia. Ne ovat paksua rasvaa ja soveltuvat erittäin hyvin yökäyttöön. Voiteessa oleva A-vitamiini hoitaa hyvin silmänpintaa, mikäli sinne on päässyt syntymään esimerkiksi sarveiskalvon eroosiopisteitä. 

Silmiin laitettavat allergialääkkeet hoitavat usein myös kuivasilmäisyyden oireita. Mutta, ennen näiden pitkäjaksoisempaa käyttöä on suositeltavaa konsultoida lääkäriä. 

Kyynelrauhaset, kuten muutkin limakalvot tarvitsevat ravinnosta hyviä rasvoja toimiakseen kunnolla ja täyttääkseen tehtävänsä. Omega-rasvahapot on hyviä myös silmän hyvinvointiin ja silmien kostuttamiseen. Silmän kannalta hyviä ravinnonlähteitä ovat esimerkiksi marjat (varsinkin tyrni ja mustikka), hyvät öljyt, pähkinät ja luonnonkalat. Jos ravinnosta ei saa riittävästi omega-rasvahappoja, niitä sisältävät ravintolisät täyttävät tämän tarpeen ja vaikuttavat positiivisesti myös silmien kostumiseen. 

Meibomin rauhasten toimintahäiriö 

Usein kuivasilmäisyyden aiheuttaa meibomin rauhasten toimintahäiriö ja luomireunojen tukkeutuminen. Tätä kuivasilmäisyyden aiheuttajaa voidaan hoitaa kotikonstein ja myös optometristin suorittamana. 

Toimiva kotihoito on luomien “lämpö–lypsy–puhdistus” -hoito. Siinä luomet lämmitetään noin 10 minuutin ajan lämpimällä kauratyynyllä tai geelipussilla. Lämmityksen tarkoituksena on sulattaa meibomin rauhasen tukkeumat eli kuivuneet rasvat. Lämmityksen jälkeen luomia lypsetään kunnolla painelemalla, yläluomet ylhäältä alas ja alaluomet alhaalta ylös. Lypsämisen tarkoituksena on lypsää sulatetut tukkeumat pois kanavista. Lopuksi puhdistetaan lypsetyt rasvat luomireunoilta ja ripsijuurista tarkoitukseen sopivilla puhdistusliinoilla /-aineilla. Vesi on huonohko puhdistaja, koska se kuivattaa jo ennestään kuivia luomireunoja. 

Luomireunojen puhdistus voidaan tehdä myös koneellisesti asiansa osaavan optometristin toimesta. Tällaisia Blephex- ja AbMax –puhdistuslaitteita löytyy optikkoliikkeistä kautta maan. 

IPL- ja IPRL-valoimpulssihoidot ovat uusimpia kuivasilmäisyyden hoitokeinoja. Siinä silmäluomien ihoa käsitellään erittäin kirkkaalla, tietyn aallonpituisella ja tehoisella valolla. Hoito annetaan alaluomille ja ohimon seudulle. Hoito vähentää tulehdusreaktioita ja lisää verenkiertoa hoidettavalla alueella. Hoidossa meibomin rauhasiin kohdistuu lämpöä, joka sulattaa tukkeumat rauhasissa. Hoidon tavoitteena on parantaa kyynelnesteen laatua ja rasvaa tuottavien meibomin rauhasten toimintaa sekä vähentää luomireunan tulehdusta.  IPL- ja IPRL-valoimpulssihoito annetaan hoitosarjana. Hoitokertojen määrä ja niiden välinen aika riippuu käytettävästä laitteesta. 

Jos kärsii kuivista silmistä kannattaa kiinnittää huomiota myös sisäilman kosteuteen ja ilmastointilaitteiden puhalluksen suuntaukseen. Esimerkiksi kiinnittämällä viime mainittuun huomiota autoillessa, ajaessa usein esiintyvä silmien kuivuminen saadaan vähentymään. Ulkoillessa riittävän suuret ja kaarevat aurinkolasit tai kirkkaat suojalasit suojaavat silmiä viimalta. Esimerkiksi talvipyöräillessä ja hiihtäessä silmien suojaaminen pakkasviimalta on erittäin tärkeää.

Cpap – hoito ja silmien kuivuminen 

Jos silmät kuivuvat öisin cpap-hoidon myötä pitää kiinnittää huomiota maskin riittävän tiiviiseen istuvuuteen. Silmät peittävän unimaskin laittaminen tiivisti cpap-maskin alle saadaan silmät suojattua puhallukselta. Lisäksi silmiin kannattaa laittaa yöksi joko A-vitamiinivoidetta tai kostutusgeeliä. Aamuisin silmäluomet kannattaa puhdistaa kunnolla ja laittaa kostutustippa kostuttamaan yöllä kuivuneet silmät. Jos oireet eivät helpota näillä konsteilla, kannattaa hakeutua kuivien silmien hoitoon erikoistuneen optometristin vastaanotolle.  

Hoitamattoman uniapnean vaikutus silmien terveyteen 

Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva uniapnea aiheuttaa elimistössä hapenpuutetta. Hapenpuute aiheuttaa merkittävää riskiä sairastua myös akuutteihin ja hitaasti kehittyviin vakaviin silmäsairauksiin. 

Mahdollisia akuutteja, äkillisesti ilmaantuvia hoitamattoman uniapnean aiheuttamia silmäsairauksia on iskeeminen näköhermon sairaus, verkkokalvon laskimotukos sekä silmän verkkokalvon keskeinen nesteirtauma. Iskeemisen näköhermon sairauden oireina on yleensä vain toisen silmän näön äkillinen, kivuton heikkeneminen. Laskimotukoksen oireena näkö heikkenee hieman pidemmällä aikavälillä. Verkkokalvon keskeinen nesteirtauma voi heikentää näöntarkkuutta, aiheuttaa tekstin vääristymistä ja värinäön häiriöitä sekä muuttaa silmän taittovoimaa plus-voimakkuuden, kaukotaitteisuuden suuntaan. Muutos palautuu usein ennalleen ilman hoitoa. Vaikka esimerkiksi viime mainittu paranee usein itsestään, kaikki edellä luetellut äkillisesti ilmenevät silmäsairaudet vaativat silmätautien erikoislääkärin tutkimuksen, jotta varmistetaan oikea diagnoosi ja päästään tarvittaessa aloittamaan oikeanlainen ja -aikainen hoito. 

Krooniset, pidemmällä aikavälillä hoitamattoman uniapnean seurauksena mahdollisesti silmän terveydessä ilmenevät sairaudet ovat muun muassa glaukooma, harmaakaihi, diabeettinen retinopatia ja makulan turvotus sekä roikkuvat luomet. 

Glaukooma on hoitamattomana sokeuteen johtava, salakavala ja usein pitkään oireeton silmäsairaus. Hoitamattoman uniapnean lisäksi riskiä sairastua glaukoomaan lisäävät mm. ikä, korkea silmänpaine, perintötekijät ja korkea likitaittoisuus. Silmänpaineen mittaaminen ei yksistään riitä selvittämään glaukoomariskiä, koska yli 50 %:lla glaukoomaa sairastavista silmänpaine on aina normaali, alle 20mmHg. Glaukooma-riskiä tutkittaessa on tärkeää tutkia silmänpaineen lisäksi näköhermonpää ja tarvittaessa tehdä OCT- ja näkökenttätutkimus. Glaukoomaa hoidetaan yleensä painetta alentavilla silmätipoilla ja laser-hoidoilla. Joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon, mikäli muut hoidot eivät pysäytä taudin etenemistä. Glaukooma on parantumaton sairaus, mikä vaatii säännöllisen silmätautien erikoislääkärin hoidon seurannan. 

Harmaakaihi on silmän ikääntymiseen liittyvä mykiön eli silmän linssin samentuminen, minkä etenemistä saattaa nopeuttaa muun muassa hoitamaton uniapnea ja moni muukin yleissairaus. Harmaakaihi hoidetaan leikkauksella, jossa samentunut mykiö vaihdetaan keinomykiöön. Julkisen puolen kaihileikkaukseen pääsee nykykriteerien perusteella vasta, kun näöntarkkuus on alentunut niin huonoksi, ettei enää saa ajaa autolla eli näöntarkkuus on huonompi kuin 0.5. 

Hoitamaton diabetes aiheuttaa vakavia vaurioita silmänpohjaan, kuten muuallekin kehoon. Diabeteksen aiheuttama diabeettinen retinopatia ja/tai makulan turvotus onkin yksi merkittävimmistä näkövammaisuutta aiheuttavista sairauksista. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes aiheuttaa näkemisen oireita ja silmänpohjamuutoksia aiheuttaen mm. näkökenttä puutoksia ja haasteita tarkan näkemisen alueelle. Säännöllisesti suoritettavat silmänpohjakuvaukset ovat erittäin tärkeä seulonta, jossa pystytään havaitsemaan ajoissa diabeteksen aiheuttamat silmänpohjamuutokset. Diabeteksen aiheuttamia silmänpohjamuutoksia voi nopeuttaa hoitamattomasta uniapneasta aiheutuva hapenpuute silmänpohjassa. 

Merkittävä roikkuvien luomien aiheuttaja on hoitamaton uniapnea. Roikkuvien luomien oireena on usein raskaat luomet, ärtyneet, punertavat ja/tai kuivat silmät, toistuvat silmätulehdukset, valonarkuutta ja/tai rähmäisyyttä. Oireita voidaan hoitaa säännöllisellä, riittävällä silmien kostuttamisella ja kirurgisesti silmäluomileikkauksella. 

Kilpirauhasen toimintahäiriöt aiheuttavat silmiin kuivumista ja mahdollisesti silmien eteen pullistumista. 

Uniapneetikon muistilista:

• Uniapnean hoitaminen vähentää osaltaan riskiä sairastua vakaviin silmäsairauksiin.  
• Kuivista silmistä ei kannata kärsiä, vaan suunnata kuivasilmäisyyteen erikoistuneen optometristin vastaanotolle. 
• Kuivasilmäisyyttä hoidettaessa on tärkeää määrittä oireiden aiheuttaja ja hoitaa se kuntoon eikä pelkästään oirehoitona käyttää kostutustippoja. 
• Näkö on tärkein aistimme, mistä pidetään huolta käymällä säännöllisesti optometristin ja/tai silmätautien erikoislääkärin näön- ja silmäterveyden tutkimuksissa. 

Pasi Hiukka, optometristi MS, Master of Healthcare, Clinical Optometry